Helsingin ja Vanhojen Kerrostaloasuntojen Kiinteistömarkkinan Tarkastelu

Helsingin kiinteistömarkkinat ovat aina olleet dynaamisia ja vaikuttaneet suuresti Suomen talouden kokonaiskuvaan. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten korot ovat vaikuttaneet asuntojen hintoihin vuosina 2015-2023 sekä arvioimme mahdollisia tulevaisuuden suuntauksia.

Korot ja niiden vaikutus kiinteistömarkkinoille

Kiinnostus kiinteistömarkkinoilla on perinteisesti ollut erittäin vahva signaali hintojen kehitykselle. Kun korot ovat matalat, asuntolainojen otto on edullisempaa, mikä yleensä johtaa asuntojen kysynnän ja sitä kautta hintojen nousuun. Ennen vuotta 2022 kokemamme korot, jotka olivat alle nollan, ovat jääneet taaksemme, kun vuonna 2023 ovat ylittäneet 4 %.

Akateemisessa keskustelussa on yleisesti tunnustettu, että korkeammat korot voivat johtaa asuntolainojen kysynnän vähentymiseen ja siten asuntojen hintojen laskuun. Esimerkiksi, Kuukausittaiset lainanmaksut nousevat, ostovoima heikkenee, asuntosijoittamisen riskit kasvavat sekä myyntiajat pitenevät.

Hinnanmuutokset ja aikajänteet

Koko aikavälin hintakehitys (2015-2023): Tänä aikana hinnat nousivat keskimäärin 16,11%. Tämä nousu voi osittain selittää pitkällä jaksolla matalat korot, jotka ovat tukeneet asuntomarkkinoita.
Hintakehitys ennen COVIDia (2015-2019): Tällä ajanjaksolla hinnat nousivat keskimäärin 20,37%. Tämä kausi oli merkittävä talouskasvun ja alhaisten korkojen ansiosta.
Hintakehitys COVIDin jälkeen (2020-2023): Tämän jakson aikana hinnat laskivat keskimäärin 3,54%. Pandemian vaikutus talouteen ja sen aiheuttama epävarmuus voivat osaltaan selittää tätä laskua.
Hintakehitys vuoden 2023 aikana: Hinnat ovat laskeneet keskimäärin 5,48%. Tämän vuoden korkojen nousu yli 4% on todennäköisesti ollut merkittävä tekijä tässä hintojen laskussa.

Tulevaisuuden spekulaatio

Korkotason muutoksilla on syvällinen vaikutus kiinteistömarkkinoihin, ja tämä vaikutus ilmenee monella eri tavalla.

Jos korkojen nousu jatkuu, useat seikat vaikuttavat markkinoihin:

Ostovoiman heikkeneminen: Kun korot nousevat, lainojen kuukausittaiset maksut kasvavat. Esimerkiksi, jos henkilö on aiemmin maksanut 500€ kuukaudessa 2% korolla, hän saattaa joutua maksamaan huomattavasti enemmän, esimerkiksi 650€ tai jopa enemmän, jos korko nousee 4%:iin. Tämä rajoittaa hänen kykyään maksaa asunnosta, mikä vähentää kysyntää kalliimmilla hintatasoilla.
Sijoitusasuntojen houkuttelevuus vähenee: Monet sijoittajat etsivät asuntoja sijoituskohteiksi, mutta kun korot nousevat, lainojen kustannukset kasvavat, mikä voi vähentää potentiaalisten vuokratuottojen määrää. Tämä voi johtaa siihen, että sijoittajat välttävät markkinoita tai etsivät halvempia asuntoja.
Uusien asuntojen rakentaminen voi hidastua: Korkeammat korot voivat vähentää rakennusyritysten halukkuutta investoida uusiin hankkeisiin, mikä voi johtaa uusien asuntojen tarjonnan vähenemiseen pitkällä aikavälillä.

Vastakkaisessa skenaariossa, jos korot laskevat:

Ostovoiman kasvu: Matalammat korot tarkoittavat pienempiä kuukausimaksuja lainoille, mikä voi antaa kuluttajille mahdollisuuden ostaa kalliimpia asuntoja tai saada suurempia lainoja samalla kuukausimaksulla.
Sijoitusasuntojen houkuttelevuus kasvaa: Kun lainakustannukset ovat alhaisemmat, sijoittajat voivat nähdä paremman tuoton investoinnilleen, mikä voi lisätä kysyntää sijoitusasunnoille.
Rakentaminen voi kiihtyä: Alhaiset korot voivat rohkaista rakennusyrityksiä investoimaan uusiin hankkeisiin, mikä voi lisätä uusien asuntojen tarjontaa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että korot ovat avainasemassa määritettäessä asuntojen kysyntää ja tarjontaa. Vaikka monet muut tekijät, kuten talouden yleinen tilanne ja väestönkasvu, vaikuttavat myös markkinoihin, korkojen vaikutusta ei pidä aliarvioida.